Saabin valmistus ajetaan alas (19.12.2009)

Eilen se tieto sitten saapui, Saabin valmistus ajetaan ajas. Siis, konkurssiin se ei mene, joten kukaan ei voi sitä pelastaa ostamalla konkurssipesää. GM ei siis halunnut myydä Saabia, tai ainakaan sen uusinta tuotantotekniikka. Siinähän olisi mennyt osa koko konsernin tietotaitoa. Tai tiedäpä sitten oliko noita ostajia oikeesti edes olemassa, pelkkää pienten urheiluautovalmistajien julkisuustemppuilua vaan. Saattoihan siinä oikeesti olla takana, että keväällä GM oli paniikissa, mutta nyt kun se on palautunut toimintakuntoiseksi, loppui myös myyntihalut. Halpa Saabihan olisi mennyt Kiinaan, eikä sitä kai kukaan halunnut.

Mutta loppuuko nyt Saabin taru? Eivät nämä 70-80 -luvun Saabit, joille minäkin olen lämmin, katoa katukuvasta mihinkään. Kenties joku harrastaja ajelee sellaisella nyt vähän vähemmän, että se kestäisi pidempään. Uudempia Saabeja ehkä saa pian "alennuksella", kun autoliikkeet eivät niitä halua vaihdokkeina. Miten sitten käy Saabin tuotemerkin, kenelle se jää, haluaisiko joku sen ostaa?

Minä haluaisin töihin siihen yritykseen, joka haluaa panostaa Saabin uuteen tulemiseen. Nyt (tai siis joskus lähitulevaisuudessa) kun lähdetään lähes puhtaalta pöydältä: ei ole tehdasta, ei tuotantolinjoja, ei työntekijöitä, ainoastaan historia.

Muistan, kun luin Tekniikan Maailmasta joskus 80-luvulta jonkun silloisen Saab-johtajan lausunnon "Ei koskaan enää pikkuautoa". Olin jo silloin vahvasti sitä mieltä, että nyt mentiin metsään. Tuo oli aikaan, jolloin 96 valmistus oli loppunut ja 9000 oli suunnitteilla. Meni alle 10 vuotta, kun GM:n piti tuli apuun "pelastaan" Saab ja lähti tekemään siitä premium-merkkiä. Mitä se premium sitten tarkoittaakaan. Kunpa tuo lausunto olisi ollut vaikka sellainen, että "persoonalliset pikkuautot ovat tärkeä osa Saabia", niin uskon, että tällä hetkellä oltaisiin eri tilanteessa.

Kirjoitin jo edellisessä kirjoituksessani, että seuraava Saab voisi olla pienehkö kaupunkisportti. Sellaisen nimittäin minäkin voisin ostaa. Oikeesti. Uusi Saab 9-5 on hieno auto, mutta markkinoilla todella ahtaassa kilpailutilanteessa Audin, Mersun, Volvon, BMW:n ja jopa Toyotan puristuksessa. Jopa Toyotan. Muutama päivä sitten City-Marketin parkkipaikalla editsemme lipui uusi Avensin, josta vaimoni totesi, että "siinäpä oli upea Toyota". Ja hän on sentään saabistin vaimo.

Olen hämmästynyt, miksei Saabilla ole ollut rohkeutta. Olen kateellinen jopa Aston Martinille, sillä he tekevät jotain sellaista, josta minäkin osaisin olla ylpeä: Aston Martin siirtyy pikkuautoihin. Ja he tekevät sen tyylillä. Auto on tarjolla vain niille, joilla jo on valmiiksi joku muu Aston Martin. Piru vie, eihän tuossa ole kyse koko automerkin tulevaisuudesta. Ei tuo tarkoita, että Aston Martin luopuu niistä "isommista".

60- ja 70-luvulla Saab uskalsi olla rohkea Sonett-malleillaan. Käsitykseni mukaan pohjana oli Saab 96, johon suunniteltiin uusi urheilullinen kori. Kyseessähän oli edullinen pieni kaupunkisportti, jota ei rakennettu kokonaan uudelleen. Jotain sellaista haluaisin olla rakentamassa minäkin.


 

Uusimmat jutut


Jaa |